Lidérc, kavereiden kesken Lipponen, on todellinen mammanpoika. Vaikka se rakastaa ihan kaikkia, äiti on aina paras. Tämä koskee niin minua, kuin Lidércin ottoäitiä Ciliä. Muutern Lipponen ei mielistele oikeastaan ketään, mutta se suorastaan palvoo maata Cilin jalkojen alla. Minulta treeneissä riittää kehu, muiden kanssa pitää pitää saada kunnon naruleikit. Lipponen on aina valmis kaikkeen, oli kyseessä sitten hakutreenit, uiminen tai ihan vaan pihalla istuskelu. Toki Lipponen ei istuskele, vaan esim. kierii, kaivaa tai metsästää ötököitä. Rauhoittumista on pitänyt treenata ihan alusta asti, mutta melko nopeasti löydettiin myös se off-nappi. Sisällä Lidérc tykkääkin makoilla sohvalla koivet kattoa kohti.